Hyvä tietää vaniljasta

Kaupallisesti viljeltyä vaniljaa kasvatetaan lähinnä pienviljelmillä
muiden ruokakasvien, kahvin tai hedelmien kanssa. Vaniljaköynnökset
kasvavat hyvin varjoa tarjoavien kahvipensaiden tai hedelmäkasvien
yhteydessä.

Vaniljaköynnöksen viljely vaatii paljon työvoimaa. Ensimmäinen sato
saadaan kolmen vuoden kuluttua istutuksesta, ja noin kahden vuoden
kuluttua tästä satoon saadaan kypsä vaniljan maku. Yksi kypsä, 3 - 4
vuotta vanha kasvi voi tuottaa 80 - 100 papua vuodessa (paino n. 2
kiloa) ja hyvin hoidettuna köynnöksistä saadaan satoa jopa kuuden vuoden
ajan.

Yhden vaniljakilon valmistamiseksi tarvitaan 5 kiloa vihreitä
vaniljapapuja. Näin siis esimerkiksi Ugandassa tarvitaan 50 kiloa
vihreitä papuja 10 vaniljakilon valmistamiseksi. Tämä 50 kilon sato
saadaan yli sadasta vaniljaköynnöksestä, jotka kasvavat 0,2 hehtaarilla.

Vaniljan sadonkorjuuta seuraavat työvaiheet vaativat erityistä
ammattiosaamista ja laitteistoa, joten sen tekevät yleensä vaniljan
käsittelyyn erikoistuneet valmistajat, jotka ostavat vihreät
vaniljapavut viljelijöitä.

Vastauksena kasvaneeseen kysyntään vihreiden vaniljapapujen tuotanto
on kasvanut nopeasti viimeisten vuosien aikana.

Madagaskar on ylivoimaisesti suurin tuottajamaa , toisena tulee Indonesia ja kolmantena Komorit. Epävarmuus sadosta tekee vaniljamarkkinoista epävakaita ja huhuille alttiita. Esimerkiksi vuonna 2003 puhtaan vaniljan hinnat kohosivat huippulukemiin: 300 dollaria/kg. Kaksi vuotta myöhemmin vuonna 2005 hinnat romahtivat alle 50 dollariin kilolta.

Vaniljan hinnan nousuun vaikuttavat esimerkiksi poliittiset epävakaudet
tärkeissä tuottajamaissa (esim. Madagaskarissa v. 2003), kysynnän kasvu
ja edellisvuoden huonot sadot. Korkea hinta houkuttelee uusia
viljelijöitä viljelemään vaniljaköynnöstä. Näin kävi myös vuoden 2003
jälkeen esimerkiksi Kolumbiassa, Costa Ricassa ja Papua Uusi-Guineassa.

Vaniljan kysyntä lähti kuitenkin laskuun kun halvempaa synteettistä
vaniljaa tuli markkinoille ja tuotanto pääsi taas jaloilleen
Madagaskarilla. Tämä romahdutti hinnat vuonna 2005, mikä vaikutti
dramaattisesti esimerkiksi Komoreihin, jonka viennistä yli 50 prosenttia
on vaniljaa.

Tutustu Reilun kaupan yleiskriteereihin tai tuotekohtaisiin kriteereihin Reilun kaupan kansainvälisen yhteistyöjärjestön FLO:n internetsivuilla.