Hyvä tietää sitruksista

Ensimmäiset Reilun kaupan sitrushedelmät, appelsiinit, tulivat Suomessa myyntiin alkuvuodesta 2004. Sittemmin Reilujen sitrusten joukko on kasvanut Suomessa sitruunoilla, mandariineilla ja greipeillä.

Sitrushedelmät ovat sesonkituotteita, joten niiden tuontimaat vaihtelevat vuodenikojen mukaan. Reilut appelsiinit tuodaan Suomeen Argentiinasta, Etelä-Afrikasta ja Marokosta. Sitruunat ovat peräisin Etelä-Afrikasta ja mandariinit Argentiinasta ja Marokosta. Reilut greipit tulevat Etelä-Afrikasta.

Appelsiini on suomalaisten suosituin sitrushedelmä. Jokainen suomalainen syö vuosittain kuutisen kiloa appelsiineja. Sesonkiaikaa ovat talvikuukaudet tammikuusta maaliskuuhun, jolloin syömme yli puolet koko vuoden kulutuksesta. Esimerkiksi vuonna 2002 Suomeen tuotiin tammi-maaliskuun aikana yli 18 miljoonaa kiloa appelsiineja.

Appelsiineja ja muita sitrushedelmiä viljellään yli 130 eri maassa. Suurin osa appelsiineista käytetään kuitenkin itse tuotantomaissa, sillä vientiin kaikista maailman appelsiineista päätyy vain noin kahdeksan prosenttia. Talvikuukausina sitruksia tuodaan Suomeen Välimeren maista ja kesällä ja syksyllä kauempaa, eniten Etelä-Afrikasta ja Argentiinasta.

Valtaosa maailman vientiin menevistä appelsiineista viljellään plantaaseilla, joilla käytetään runsaasti kausityövoimaa. Työntekijöiden palkat ovat usein huonoja, ja kausityöntekijöiden asuinolot voivat olla hyvinkin vaatimattomia. Joissakin maissa sitrusviljelmät työllistävät runsaasti myös laittomia siirtolaisia, jotka eivät puuttuvien papereiden takia uskalla nousta puolustamaan oikeuksiaan.

Reilun kaupan järjestelmä varmistaa, että suurtilojen työntekijöiden oikeudet toteutuvat. Järjestelmä varmistaa, että tiloilla noudatetaan kansainvälisiä sopimuksia, ja työntekijöille maksetaan vähintään maan minipalkan mukaista palkkaa. Työntekijät pääsevät myös yhdessä työnantajan kanssa päättämään, mihin he haluavat käyttää myydyistä hedelmistä kertyneet Reilun kaupan lisät. Reilun kaupan takuuhinnat tarjoavat tiloille mahdollisuuden huolehtia työntekijöiden sosiaali- ja eläketurvasta.

Etelä-Afrikassa Reilun kaupan järjestelmä tukee lisäksi sitä, että tilojen omistus siirtyy pikkuhiljaa työntekijöiden haltuun. Tilat ja maa ovat Etelä-Afrikassa apartheid-politiikan jäljiltä edelleen valtaosin valkoihoisen vähemmistön hallussa, ja tilojen työntekijät ovat perinteisesti olleet mustasta enemmistöstä.

Reilun kaupan järjestelmä pyrkii Etelä-Afrikan sitrusviljelmillä
- takaamaan työntekijöille suuremman osan tilojen tuotosta ja edistämään maaomaisuuden siirtymistä heille
- parantamaan naisten ja kausityöntekijöiden asemaa
- tarjoamaan työntekijöille paremmat mahdollisuudet osallistua päätöksentekoon ja saada työstään parempi palkka
- parantamaan koulutuksen ja terveydenhuollon tasoa Reilun kaupan lisän kautta
- suojelemaan ympäristöä

Reilun kaupan lisiä on käytetty Etelä-Afrikan, Marokon ja Argentiinan sitrustiloilla muun muassa
- työntekijöiden lukutaito-opetukseen. Esimerkiksi eteläafrikkalaisella Luthando Trust -tilalla yli puolet tilan 35 työntekijästä oli ennen koulutuksen alkamista luku- ja kirjoitustaidottomia.
- koulutustilojen ja vierastalon rakentamiseen
- työntekijöiden lasten kouluolojen kehittämiseen
- AIDS-valitukseen ja sairauden hoitoon