Valikko

Helsingin kaupunki ja Helsingin yliopisto saivat Reilun kaupan arvonimen

21.10.2013

Helsingistä tuli tänään Suomen seitsemäs Reilun kaupan kaupunki ja Helsingin yliopistosta Suomen neljäs Reilun kaupan korkeakoulu. Arvonimet myönnettiin Helsingin kaupungin, Helsingin yliopiston ja Reilu kauppa ry:n  yhteisessä tilaisuudessa Helsingin kaupungintalolla tänään. 

- Helsingin kaupunki on viime vuosina kiinnittänyt paljon huomiota kestävään kehitykseen ja eettisiin periaatteisiin omissa hankinnoissaan. 

Kaupunginvaltuusto hyväksyi runsas vuosi sitten perusteellisen keskustelun jälkeen globaalin vastuun strategian. Yhtenä konkreettisena tekona strategiassa  on reilun kaupan tuotteiden käytön lisääminen sekä Reilun kaupan kaupungin arvonimen  hakeminen, kaupunginjohtaja Jussi Pajunen sanoo. 

- Olemme tyytyväisiä, kun saamme tämän arvonimen. Helsingin kaupunki ja Helsingin yliopisto ovat kumppaneita. On hienoa, että voimme yhdessä edistää hyvää asiaa Reilun kaupan viikon avajaistilaisuudessa, Pajunen toteaa.

 Helsingin yliopistossa tehdään tutkimusta, joka tarjoaa ratkaisuja globaaleihin haasteisiin. Yliopisto pyrkii vastuullisuuteen ja kestävään kehitykseen myös omassa toiminnassaan. 

Aloitteen arvonimen hakemisesta yliopistolle tekivät opiskelijat. 

-Tavoitteemme on tehdä reilusta kaupasta koko yliopistoyhteisön yhteinen asia. Mukana ovat opiskelijat, henkilökunta, ravintolatoimijat sekä yliopiston kumppanit. Yhdessä voimme edistää yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden toteutumista kansainvälisesti, sanoo yliopiston kansleri Thomas Wilhelmsson.

Reilu kauppa ry:n toiminnanjohtaja Janne Sivonen onnittelee Helsingin kaupunkia ja yliopistoa Reilun kaupan kaupungin ja korkeakoulun arvonimien saavuttamisesta. Kaupunki ja yliopisto ovat  osoittaneet haluavansa omalta osaltaan tukea kehitysmaiden tuottajien toimeentuloa ja hyvinvointia, Sivonen sanoo. 

- Kunnat ja kaupungit tekevät julkisia hankintoja verovaroin. Taloustutkimuksella teettämämme tutkimuksen mukaan lähes 80 prosenttia suomalaisista katsoo, ettei verovaroin tulisi hankkia tuotteita, joiden tuotannossa on käytetty lapsityövoimaa tai loukattu muulla tavoin työntekijöiden oikeuksia, sanoo Sivonen. 

Ostovalinnoilla voi tukea eettistä tuotantoa 

Kehitysmaiden kahvinviljelijöihin ja poimijoihin kohdistuu usein riistoa ja he kärsivät epäoikeudenmukaisista työ- tai kauppaehdoista. Reilun kaupan sertifikaatti turvaa perhetuottajille ja työntekijöille paremmat olot. 

Suomalaiset ovat maailman innokkaimpia kahvinjuojia, ja Suomessa tehdyillä kahvivalinnoilla on vaikutusta lukuisten kehitysmaissa asuvien köyhien perheiden elämään. Viime vuonna suomalaiset ostivat 864 000 kiloa reilua kahvia, mikä vastaa 1440 reilun kaupan kahvinviljelijäperheen vuoden satoa.

 Myös kaakaon viljelyyn liittyy vakavia ongelmia, ja Afrikassa lapsiorjien käyttäminen kaakaonpoiminnassa on yleistä. Reilun kaupan leiman saaneet suklaan ja kaakaon tuottajat ovat sitoutuneet olemaan käyttämättä lapsityövoimaa. 

Helsingin kaupungin liikelaitos Palmia siirtyi käyttämään pelkästään reilun kaupan luomukahvia 26:ssa lounasravintolassaan lähi- ja luomuruokaviikkonsa yhteydessä syksyllä 2011. Tähän menneessä reilua luomukahvia on mennyt noin 30 000 kiloa. 

- Tarjoamme noin 10 000–12 000 reilun kaupan kahvikupillista päivässä. Valikoimassamme on myös muun muassa reilun kaupan hedelmiä, hunajaa, teetä ja sokeria, kertoo Palmian catering-palvelujen yksikönjohtaja Hannele Vuorikoski. 

- Tavoitteenamme on laajentaa reilun kaupan tuotteiden valikoimaa ja reilun kaupan kahvin käyttöä, sanoo Vuorikoski. 

Myös Helsingin kaupungin hankintatoimi pitää tärkeänä eettisten periaatteiden noudattamista. Hankintakeskus on mahdollistanut reilun kaupan tuotteiden pääsyn sopimusvalikoimiin. Reilun kaupan kriteerit täyttävää valikoimaa pyritään kasvattamaan, mutta työtä on vielä edessä. 

Mitä ovat Reilun kaupan kaupungit ja korkeakoulut? 

Reilun kaupan kaupunki -arvonimi myönnetään kaupungille, joka sitoutuu edistämään reilua kauppaa ja tekemään omissa hankinnoissaan eettisiä valintoja. Arvonimen kriteereihin kuuluvat muun muassa reilusta kaupasta viestiminen, osallistuminen vuosittaiseen Reilun kaupan viikkoon sekä reilun kaupan periaatteiden mukaisesti tuotettujen tuotteiden käytön lisääminen. Lisäksi kaupungissa toimii kannatustyöryhmä, joka koordinoi hanketta ja vastaa raportoinnista Reilu kauppa ry:lle. Lisätietoja kriteereistä. 

Muita Reilun kaupan kaupunkeja Suomessa ovat Espoo, Joensuu, Lohja, Pori, Riihimäki ja Tampere. Lisäksi Utajärvi ja Kirkkonummi ovat saaneet Reilun kaupan kunta -arvonimen. Maailmanlaajuisesti Reilun kaupan kaupunkeja ja kuntia on yli 1 100. Arvonimen ovat aiemmin saaneet mm. Lontoo, Rooma, Kööpenhamina, Tukholma ja Oslo. 

Myös Reilun kaupan korkeakoulu -arvonimen saaminen edellyttää hakukriteerien täyttämistä. Niihin kuuluu reilun kaupan tuotteiden käyttäminen kasvavassa määrin ja viestiminen reilun kaupan kehitysmaiden viljelijöille tuomista hyödyistä. Ennen Helsingin yliopistoa arvonimen ovat Suomessa saaneet Tampereen yliopisto, Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu. Lisätietoa kriteereistä. 

Lisätietoja: 

Helsingin kaupunki, tiedottaja Casper Almqvist, 040 187 98 29, casper.almqvist@hel.fi 

Helsingin yliopisto, yhteiskuntasuhteiden asiamies Jenni Koistinen,  050 4150286, jenni.koistinen@helsinki.fi 

Reilu kauppa ry, toiminnanjohtaja Janne Sivonen, 044 356 9369, janne.sivonen@reilukauppa.fi 

Palmian catering-palvelut, yksikönjohtaja Hannele Vuorikoski, 040 147 8384, hannele.vuorikoski@palmia.fi 

Palmia, suunnittelija Tiina Ahola, 050 343 7117, tiina.ahola@palmia.fi  



Julkaisujärjestelmä : Mediasignal Communications