Valikko

Rio +20: vihreää taloutta ja kestäviä vuosituhattavoitteita

Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) kestävän kehityksen kokous (United Nations Conference on Sustainable Development, UNCSD) järjestettiin Rio de Janeiroissa, Brasiliassa, 20- 22.6.2012. RIO +20 on jatkoa Rio de Janeirossa vuonna 1992 aloitetulle YK:n ympäristökokousten sarjalle.

20 vuotta sitten Riossa pidetty ensimmäinen kokous, United Nations Conference on Environment and Development (UNCED), oli ensimmäinen hallitustenvälinen kokous, joka käsitteli nimenomaan ympäristön ja kehityksen välistä suhdetta. ?UR(TM)Earth Summit?UR(TM) -kokoussarjan tarkoituksena on vahvistaa ja arvioida YK:n jäsenmaiden sitoutumista sovittuihin kestävää kehitystä tukeviin periaatteisiin. Kestävän kehityksen perusajatus on säästää maapallo käyttökelpoisena myös tuleville sukupolville. Tällä hetkellä maapalloa käytetään kuitenkin 1,6-kertaisesti sen resursseihin verrattuna.

Jo ennen RIO +20 -neuvotteluiden alkua, tunnelma sen tuloksista oli pessimistinen. Monet asiantuntijat arvioivat, että uusien, varsinkaan konkreettisten tai innovatiivisten, sitoumuksien allekirjoittaminen olisi hyvin epätodennäköistä. Monet aikaisemmat sitoumukset eivät ole toimineet, ja maailmanlaajuinen talouskriisi vetänyt päättäjien huomion muualle. 

Kansainvälinen yhteisö kommentoikin RIO +20:n tuloksia ristiriitaisesti. Hallitustenvälisellä tasolla kokouksen päätöslauselmaa, ?UR(TM)The Future We Want?UR(TM), pidettiin merkittävänä edistysaskeleena. Toisaalta kuitenkin yhteensä yli 1000 kansalaisjärjestöä, yhdistystä ja yksityishenkilöä allekirjoitti vetoomuksen ?UR(TM)The Future We Don?UR(TM)t Want?UR(TM). Vetoomus kritisoi YK:n päätöslauselmaa muun muassa siitä, että se käsittelee puutteellisesti fossiilisten polttoaineiden saamien tukien poistamista, merien suojelua ja naisten terveyttä.

Toby Quantrill Britannian Reilun kaupan yhdistyksestä Fairtrade Foundationista huomauttaa blogissaan (15.6.2012) ?UR(TM)What chance for a fair outcome from RIO +20??UR(TM) kuitenkin, että kun ei ole paineita saada aikaan todella merkittävää kansainvälistä sopimusta, jää tilaa vapaampaan keskusteluun ja ideointiin, josta voi syntyä entistä luovempia ratkaisuja. Quantrill mainitsee kaksi RIO +20 -keskusteluista noussutta Reilua kauppaa tukevaa kehysteemaa: ns. ?UR(TM)vihreän talouden?UR(TM) sekä kestävän kehityksen vuosituhattavoitteet.

Vihreästä taloudesta keskusteltiin Corporate Sustainability Forumissa (yritysvastuukysymysten foorumi). Yritykset yhdessä kansalaisjärjestöjen ja eri maiden hallitusten kanssa pohtivat, miten yritykset voivat olla mukana kehittämässä vihreän talouden konseptia konkreettisesti. Richard Ansted Britannian Reilun kaupan yhdistyksestä on optimistinen blogissaan (20.6.2012) ?UR~RIO +20: Helping business play its part in a green economy?UR(TM). Anstead kirjoittaa, että kansallisten ja kansainvälisten yhtiöiden halukkuus osallistua vihreän talouden kehittämiseen oli silminnähtävää RIO +20:n aikana. 

Anstead mainitsee kolme teemaa, jotka nousivat yritysvastuufoorumin keskusteluista. Ensimmäisenä hän nostaa esiin sen, että talouskasvun negatiiviset vaikutukset tulisi erottaa selkeästi yleisestä talouskasvusta; kasvu ja sen negatiivisten vaikutusten minimointi eivät ole toisiaan poissulkevia ilmiöitä, joten ?UR(TM)kasvua?UR(TM) ei voi myöskään kohdella könttäsummana.

Toisena huolenaiheena Anstead esittelee yritysten uupumisen vihreään innovatiivisuuteen panostamisessa. Uusia tapoja ja toimintamalleja rahoitukseen, yrityksille ja taloudellisiin kannustimiin on jo olemassa, ja järjestelmät ja järjestöt kuten Reilu kauppa voivat toimia malleina siihen miltä tämä ?UR(TM)uusi tapa?UR(TM) voisi näyttää.

Viimeiseksi teemaksi Anstead nostaa yhteisymmärryksen siitä, että muutama henkilö, yrityksen hallitus tai yritysvastuutiimi ei riitä synnyttämään aitoa, laajamittaista muutosta. Yritysten olisi syytä sulauttaa kestävämmät periaatteet koko yhtiön toimintamalleihin, jotta vihreämmät arvot koskisivat yhtiön vastuualueita raaka-aineiden ostosta uusien tuotteiden kehitykseen. 

Reilun kaupan kannalta erittäin positiivista on se, että useat työryhmät keskittyivät nimenomaan pienviljelijöihin ja heidän toimeentulomahdollisuuksiensa parantamiseen. Keskusteluissa painotettiin tasapuolisia työmahdollisuuksia erityisesti hyvin köyhillä alueilla eläville naisille ja miehille sekä mahdollisuuksia koulutukseen, terveydenhuoltoon, sosiaaliturvaan ja työoikeuksiin. 

Oliver Greenfield Green Economy Coalitionista myöntää pettyneensä päätöslauselmaan. Lauselmasta puuttuvat aikataulut, kiireellisyys, sekä selkeät ohjeet siitä miten tavoitteisiin pääsy rahoitetaan. Greenfield muistuttaa kuitenkin, että ideana ?UR(TM)vihreä talous?UR(TM) on kaukana kuolleesta. Vielä vuosi sitten hallitukset suhtautuivat epäilevästi koko konseptiin ja nyt vihreä talous nähdään selkeästi yhtenä työkaluna kestävämpään kehitykseen. Konkreettisista tuloksista Greenfield listaa YK:n ympäristöohjelman (United Nations Environment Programme) vahvistamisen, yritysvastuuraportoinnin kehittämiseen kannustamisen ja sitoutumisen kestävän kehityksen vuosituhattavoitteisiin.

YK:n vuosituhattavoitteiden (Millenium Development Goals, MDGs) sisään on kirjoitettu globaalit kestävän kehityksen tavoitteet (Sustainable Development Goals, SDGs), jotka käsittelevät esimerkiksi köyhyyden vähentämistä. Rio +20:ssa puitiin voisivatko kestävää kehitystä painottavat vuosituhattavoitteet (SDGs) jopa korvata vanhat vuosituhattavoitteet, tai ainakin tukea niitä ja olla vahvasti mukana uusien, vuoden 2015 jälkeisten vuosituhattavoitteiden hahmottelussa. Kestävät vuosituhattavoitteet toimivat karttana niin valtioille, yrityksille kuin organisaatioillekin siitä, mihin suuntaan ja millä periaatteilla toimintaa tulisi kehittää.

Sergi Corbalán Fair Trade Advocacy Officesta kommentoi, että erityisesti Euroopan Unionilla on nyt hyvin tärkeä rooli suunnannäyttäjänä siinä, miten kestävän kehityksen vuosituhattavoitteet voidaan sisällyttää laajamittaisiin, kansainvälisiin, toimintaperiaatteisin. EU on jo tunnustanut Reilun kaupan arvon markkinajohteisena työkaluna kestävän kehityksen rakentamisessa kehitysmaissa.

Oxfamin ennen RIO +20:ta julkaiseman raportin mukaan ympäristön ja kehityksen tarpeet voivat olla aivan hyvin tasapainossa - ainakin teoriassa. Jotta tämä toimisi, globaalien resurssien tulisi kuitenkin jakautua huomattavasti nykyistä tasaisemmin ympäri maailmaa. Tämä on sekä poliittinen sekä tekninen haaste. Yritysten yhteistyö on elintärkeää, eikä vain yritysten toimintatapojen muutoksessa vaan laajemminkin siinä, miten yritykset omaksuisivat kokonaisvaltaisemman lähestymistavan kestävään kehitykseen. Reilu kauppa ei yksin riitä, mutta se on erinomainen linkki konkreettisen ja teoreettisen välillä.

Fairtrade Foundationin Toby Quantrill teroittaakin blogissaan, että Reilu kauppa on erittäin hyvä esimerkki siitä, miten suuretkin yritykset voivat muuttaa keskeisiä toimintatapojaan viljelijöiden tukemisesta ympäristönsuojeluun ja tuotantoketjun valvomiseen. Reilu kauppa on kuitenkin myös esimerkki siitä, että se ei voi toimia täydellä kapasiteetillaan, elleivät hallitukset ja kansalaiset seiso sen takana. Reilun kaupan haasteena onkin rakentaa yhä vankempia yhteyksiä hallituksiin ja kansalaisiin, jotta Reilun kaupan toimintatavat voisivat levitä laajemmalle yritysmaailmassa ja kansalaisyhteiskunnassa.

RIO +20 -päätöslauselma on saanut kritiikkiä niin kansalaisjärjestöiltä kuin itse YK:n pääsihteeri Ban Ki-mooniltakin. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana tapahtuneeseen kehitykseen voi suhtautua hyvin eri tavoin. Monet ongelmat niin ympäristöön, sosiaalisiin kysymyksiin kuin talouteen liittyen ovat kiistämättä kasvaneet. Toisaalta, samoina vuosikymmeninä sekä Reilu kauppa että koko globaali ympäristönsuojeluliike on kasvanut äärimmäisen nopeasti, myös verrattuna moniin muihin ilmiöihin.

Pessimistinen ja realistinen suhtautuminen kestävään kehitykseen ovat kaksi eri asiaa.

Blogin kokosi Reilun kaupan harjoittelija Emma Numminen.

Lähteet:

Anstead, Richard (18.6.2012) ?UR~RIO +20: Collaborate for change?UR(TM) 

Anstead, Richard (20.6.2012) ?UR~RIO +20: Helping business play its part in a green economy?UR(TM) 

Bohlin, Ellen (25.6.2012) Press Release ?UR~The European Union should walk the road from Rio +20 hand in hand with marginalized producers and workers?UR(TM)

Greenfield, Oliver (6/2012) ?UR~RIO +20 verdict? The green economy is growing up?UR(TM) 

Quantrill, Toby (15.6.2012) ?UR~What chance for a fair outcome from RIO +20??UR(TM) 

?UR~The Future We Want?UR(TM)

Earth summit 2012

Lisää tietoa RIO +20:stä :

Fairtrade International (FLO)

The Guardian

Julkaisujärjestelmä : Mediasignal Communications