Valikko

Reilu kauppa sijoittui ykköseksi Finnwatchin sertifiointeja vertailevassa tutkimuksessa

Finnwatch julkisti tänään tärkeän tutkimuksen, jossa vertaillaan eri sertifiointi- ja auditointijärjestelmien laatua työelämän oikeuksien näkökulmasta. Finnwatchin mukaan parhaiten pärjäsi Reilu kauppa, joka suoriutui ylivoimaisesti tuotannolle asetettujen vaatimusten kattavuutta ja laatua koskevassa vertailussa. Myös vaikuttavuudessa Reilu kauppa sijoittui kärkeen.

Pärjääminen ei tullut yllätyksenä, sillä Reilu kauppa on sijoittunut ykköseksi myös Suomen ulkopuolella tehdyissä vertailuissa. Tyypillisesti Reilu kauppa on arvioitu sosiaalisilta vaatimuksiltaan parhaaksi ja ympäristövaatimuksiltaan samantasoiseksi kuin muut sertifioinnit, jotka asettavat tuotannolle osin päällekkäisiä vaatimuksia. Taloudellisessa kehityksessä - siis esimerkiksi viljelijöiden toimeentulon huomioimisessa - aiemmat vertailut ovat arvioineet Reilun kaupan lajinsa ainoaksi, jolle ei ole olemassa muita vaihtoehtoja. Finnwatchin vertailua voi pitää kansainvälisestikin ottaen tärkeänä, sillä aiemmat vertailut eivät ole pureutuneet yhtä yksityiskohtaisesti työelämän oikeuksien toteutumiseen.

Luotettavin vastuullisuuden arvioija on ulkopuolinen sertifiointi - ei raaka-aineen myyjä tai ostaja itse

Finnwatchin raportista jää mieleen kaksi pääviestiä. Ensinnäkin Finnwatch katsoo, että kansainväliset kolmannen osapuolen kriteereihin perustuvat standardoidut järjestelmät ovat aina ensisijainen vaihtoehto uskottavan ihmisoikeuksia koskevan valvonnan toteuttamiseen

Finnwatch ei ole näkemyksensä kanssa yksin. Myös suurimmat kotimaiset päivittäistavarakaupan yritykset (Kesko, SOK ja Tuko), useat kansalaisjärjestöt, ulkoministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö päätyivät viime vuonna samalle kannalle yhteisessä näkemyspaperissaan. Laaja yksimielisyys on tärkeää, sillä maailmalla on sellaisiakin yrityksiä, jotka ovat hylänneet kolmannen osapuolen valvonnan ja ottaneet tilalle yrityksen omat vastuullisuusohjelmat ja -järjestelmät. Yritys ei ole kuluttajan ja ympäröivän yhteiskunnan näkökulmasta uskottava, jos se määrittelee ja valvoo oman vastuullisuutensa toteutumisen vain itse.

Toinen Finnwatchin tärkeä huomio on se, että kolmannen osapuolen valvontajärjestelmissä on vakavia puutteita. Erot parhaan ja huonoimman auditointijärjestelmän välillä ovat valtavia. Mikä tahansa kolmannen osapuolen järjestelmä ei siis voi olla yritykselle vastuullisuuden vapaudut vankilasta -kortti. Yritysten tulisi perehtyä tarkasti siihen, mitä mikin vastuullisuusjärjestelmä oikeasti vaatii ja miten uskottavasti se valvoo vaatimustensa toteuttamista. Samaa voi luonnollisesti suositella myös ostostensa alkuperästä kiinnostuneille kuluttajille. Finnwatchin raportti antaa perehtymiseen hyvät eväät etenkin työelämän oikeuksien toteutumisen osalta.

Suosituksena valvonnan tulosten julkistaminen

Finnwatch antaa raportissaan eri auditointijärjestelmille monia kiinnostavia suosituksia. Reilua kauppaa raportti kannustaa kehittämään järjestelmän läpinäkyvyyttä. Suositus tuntuu yllättävältä, sillä Reilu kauppa sijoittui viime vuoden lopulla jaetulle ykkössijalle kansalaisjärjestöjen läpinäkyvyyttä vertailevassa tutkimuksessa.

Finnwatchin suositus perustuu kahteen huomioon Reilun kaupan valvonnassa. Ensinnäkin valvonnasta vastaava FLO-Cert-valvontayhtiö ei julkaise säännöllisesti tilastotietoa valvonnan läpäisseiden ja ei-läpäisseiden tuottajayhteisöjen määrästä. Tämä olisi kieltämättä hyödyllistä ja tarpeellista tietoa kenelle tahansa toiminnasta kiinnostuneelle, ja omalta osaltani aion välittää suosituksesta painavat terveiseni valvontayhtiöllemme.

Toisekseen Finnwatch suosittelee, että yksittäisten tuottajayhteisöjen tai yritysten valvontaraportit olisivat julkisia. Tätäkin on syytä pohtia, vaikka menettely ei olekaan sertifioinneissa normaalikäytäntö. Julkisuus antaisi sidosryhmille mahdollisuuksia parantaa asioita julkisen keskustelun kautta, mutta käytännön valvontatyössä tästä voisi olla myös haittaa. Jos valvontaraporttien tulokset julkistettaisiin, niin valvonnan kohteilla olisi suurempi kiusaus ja paine pyrkiä peittelemään valvojalta toimintansa puutteita. Eri vaihtoehtojen hyödyt ja haitat kannattaa siis punnita tarkasti.

Valvonnan lopputulos on joka tapauksessa kaikkien tiedossa: jos yritys tai tuottajayhteisö ei läpäise valvontakäyntiä, siitä seuraava sertifioinnin jäädyttäminen tai peruuttaminen on julkista tietoa.

Reilu kauppa on enemmän kuin sertifiointijärjestelmä

Tähän mennessä Suomessa on vertailtu lähinnä eri sertifiointien ja vastuullisuusjärjestelmien mainoslauseita, joten Finnwatchin vertailu on erittäin tervetullut ?UR" mutta ei silti kaikenkattava. Tutkittavaa ja vertailtavaa on vielä paljon, joten toivottavasti nyt julkistettua raporttia täydennetään myöhemmin myös muista näkökulmista tehdyillä vertailuilla.

Sertifiointien ja auditointien vertailu on tärkeää, mutta yksi tärkeä asia jää niissä helposti huomioimatta: vaikka Reilu kauppa pärjää sertifiointi- ja auditointijärjestelmien vertailuissa parhaiten, on hyvä muistaa, että Reilu kauppa on paljon muutakin kuin pelkkä sertifiointi.

Se on myös on viljelijöiden, työntekijöiden ja kuluttajien maailmanlaajuinen kansanliike, joka vähentää köyhyyttä muutenkin kuin sertifioimalla. Esimerkiksi Finnwatchin työelämän oikeuksiin keskittyvästä sertifiointien vertailusta ei ilmene läheskään kaikki se työ, jolla Reilu kauppa edistää työelämän oikeuksien toteutumista.

Suomen Reilu kauppa ry:llä on kehitysyhteistyöhankkeita, joilla työntekijöiden järjestäytymistä tuetaan sertifioinnin perusvaatimuksetkin ylittäen sellaisissa maissa, joissa järjestäytyminen on syystä tai toisesta erityisen hankalaa. Dominikaanisessa tasavallassa hankkeemme toteuttaa paikallinen ay-liitto.

Kansainvälisesti Reilu kauppa tekee myös paljon vaikuttamistyötä yhdessä ay-liikkeen kanssa. Esimerkiksi Fidžillä olemme puuttuneet yhdessä ay-liikkeen kanssa järjestäytymisoikeuksien polkemiseen sokeritehtailla, vaikka Reilun kaupan sertifiointi ei näille tehtaille ulotukaan.  

Ammattiyhdistysliikkeellä vankka jalansija Reilun kaupan järjestelmässä

Ay-liike on osa Reilun kaupan kansanliikettä ja yksi sen omistajista. Kansainvälisessä kattojärjestössämme äänivalta on jaettu puoliksi kuluttajamaiden merkkijärjestöjen ja alkuperämaiden viljelijöiden ja työntekijöiden kesken. Ay-liike on ollut perustamassa Reilun kaupan merkkijärjestöä moneen maahan, ja esimerkiksi Suomessa kolmella ay-keskusliitolla on edustus yhdistyksemme hallituksessa.

Kun vertaillaan pelkästään eri organisaatioiden sertifiointia ja valvontaa, kaikki tämä jää kokonaan vertailun ulkopuolelle. Työelämän oikeuksien edistäminen on vain yksi esimerkki teemasta, jossa Reilu kauppa tekee pitkäjänteistä työtä muutenkin kuin sertifioimalla. Tämä ei silti vähennä sertifiointien ja auditointien vertailemisen tärkeyttä. Vaikka Reilu kauppa on enemmän kuin pelkkä sertifiointi, sertifiointi on silti tärkein työkalumme köyhyyden vähentämiseksi.

Janne Sivonen
Reilu kauppa ry:n toiminnanjohtaja

Julkaisujärjestelmä : Mediasignal Communications