Valikko

Reilun kaupan lisä tekee viinistä reilun

Tiesitkö, että Reilun kaupan viinitilat eivät saa myytyä läheskään kaikkea tuottamaansa viiniä Reilun kaupan viininä? Tila näkee paljon vaivaa täyttääkseen kaikki Reilun kaupan vaatimukset, mutta jos reilulle viinille ei ole kysyntää, viini pitää myydä tavallisena ?UR" eli ilman siitä maksettavaa Reilun kaupan lisää. Reilun kaupan lisästä hyötyisivät erityisesti kehittyvien maiden viinitilojen työntekijät.

Reilun kaupan viinitiloja on Chilessä, Argentiinassa, Libanonissa ja Etelä-Afrikassa. Näissä maissa Reilua kauppaa tarvitaan, sillä työntekijöiden oikeudet ja työstä saatava toimeentulo voivat ilman ulkopuolista tukea olla kestämättömällä tasolla.

Liittyessään Reilun kaupan järjestelmään, viinintuottajien tulee noudattaa toiminnassaan Reilun kaupan asettamia kriteereitä, joiden tavoitteena on turvata työntekijöiden oikeuksien toteutuminen ja ympäristön hyvinvointi. Luvassa on muutakin positiivista, sillä Reilun kaupan rypäleistä maksetaan tuottajalle aina vähintään kestävän tuotannon kustannukset kattavaa Reilun kaupan takuuhintaa. Takuuhinta on vain minimi, ja jos markkinahinta on korkeampi, maksetaan sadosta sen mukaan. Lisäksi tuottajalle maksetaan erillistä Reilun kaupan lisää, jota käytetään koko yhteisöä hyödyttäviin projekteihin ja hankintoihin.

Reilun kaupan lisä on yksi Reilun kaupan kulmakivistä. Sen käytöstä päätetään demokraattisesti niin, että sopivista käyttökohteista ovat mukana päättämässä suurten viinitilojen työntekijät, ja pienviljelijäosuuskunnissa viljelijöiden keskuudestaan valitsema komitea. Viinistä saatua Reilun kaupan lisää on käytetty esimerkiksi lasten koulunkäynnin tukemiseen, ja varoilla on maksettu niin koulumaksuja, koulutarvikkeita kuin koulujen rakennus- ja remontointikuluja. Reilun kaupan lisää käytetään usein myös terveydenhuoltopalveluihin, kuten liikkuviin terveysklinikoihin.

Reiluunkin kauppaan tarvitaan aina kaksi osapuolta

Kun viinitila täyttää Reilun kaupan kriteerit ja on valmis myymään Reilun kaupan viiniä, tarvitaan myös ostaja, joka haluaa ostaa nimenomaan Reilun kaupan viiniä, ja maksaa siitä Reilun kaupan lisän. Ostaja on tyypillisesti viinibrändin omistaja tai maahantuoja. Nyt seuraakin yllätys: suuri osa näistä ostajista ei ostakaan viiniä Reilun kaupan ehdoin, sillä he eivät koe löytävänsä sille riittävää kysyntää. Näin kustannuksia saadaan alaspäin, ja edullisemmalle viinille kysyntää voi olla helpompi löytää. Tuottajat myyvät tyypillisesti pienemmän osan rypäleistään Reilun kaupan ehdoin, ja loput he myyvät tavallisille markkinoille. Kun Reilun kaupan viinintuottaja myy satoaan ei-reiluna tavallisille markkinoille, Reilun kaupan lisä jää kokonaan saamatta. Myöskään Reilun kaupan takuuhinta ei ole turvaamassa kestävän tuotannon kattavia kustannuksia. Samalla suomalainen Alkon asiakas saattaa pohtia, miksei saatavilla ole enempää Reilun kaupan tuotteita.

Jotta Reilun kaupan viini päätyy suomalaisten saataville, tulee monen toimijan uskoa Reiluun kauppaan: tuottaja sitoutuu noudattamaan kriteereitä, heiltä ensimmäisenä viinin ostava yritys näkee Reilun kaupan viinille olevan riittävästi kysyntää ja maksaa Reilun kaupan lisän tuottajalle, ja kaikki toimitusketjun toimijat tekevät töitä, jotta Reilun kaupan viinillä olisi houkutteleva pakkaus ja esillepano. Lopullisen valinnan tekevät viiniostoksilla olevat ihmiset, kuten meistä jokainen, joka joskus Alkon hyllyillä puntaroi valintojaan. Jos viini ei löydä tietään ostoskoriin, se tippuu pois valikoimasta, ja tuottaja on jälleen lähtöpisteessä.

Maailmassa on 40 Reilun kaupan viinin tuottajaa, jotka saivat vuosina 2013-2014 myytyä yhteensä 18,5 % sadostaan Reilun kaupan viininä. Tällä hetkellä kysynnän puutteesta kärsivät erityisesti Reilun kaupan viinintuottajat Chilessä ja Argentiinassa. Suomessakin valtaosa myynnissä olevasta Reilun kaupan viinistä on eteläafrikkalaista. Jotta Reilun kaupan viinintuottajat eri puolilla maailmaa voivat jatkossa saada yhä suuremman osan sadostaan myytyä Reilun kaupan viininä, tarvitaan yhteistyötä. Täällä Suomessa niin kuluttajien, viinin maahantuojien kuin Alkon tulee puhaltaa yhteen hiileen. Yhdessä voimme antaa yhä useammalle tuottajalle mahdollisuuden myydä yhä suuremman osan tuotannostaan Reilun kaupan viininä. He ansaitsisivat saada Reilun kaupan lisää jokaisesta myymästään rypälekilosta.

Vuosina 2013-2014 Reilun kaupan viinistä kertyi lähes 1 600 000 euroa Reilun kaupan lisää, mikä on vaikuttava summa. Reilun kaupan viininviljelijät jäävät kuitenkin kauas siitä, mikä olisi ollut mahdollista, jos koko heidän tuotannolleen olisi löytynyt ostaja Reilun kaupan ehdoin. On ollut ilo nähdä, että Reilun kaupan viinit ovat löytäneet tiensä yhä useammin suomalaisiin pöytiin. Viime vuonna myynti kasvoi Suomessa yli 40 %. Kiitos siis jokaiselle reilun viinivalinnan tehneelle!

Näin joulun juhlakauden alla on erittäin hyvä mahdollisuus tehdä reiluja viinivalintoja ja kokeilla uusia makuja. Kannattaa hyödyntää Alkon asiantuntevaa henkilökuntaa, joka auttaa löytämään juuri omaan kattaukseesi sopivan Reilun kaupan viinin. Samalla varmistut siitä, että viinillä on ollut positiivinen vaikutus tuottajan elämään kehitysmaassa.

Taika Koivula
kirjoittaja työskentelee Reilu kauppa ry:ssä viinin parissa

Julkaisujärjestelmä : Mediasignal Communications