Valikko

Kriteereiltään kattavin

Reilun kaupan järjestelmä tähtää köyhyyden vähentämiseen kaupan avulla.


Reilun kaupan kriteerit huomioivat kattavasti niin viljelijälle ja työntekijälle maksettavan korvauksen, työntekijöiden oikeudet, työolot kuin ympäristönkin. Viljelijät ja työntekijät osallistuvat järjestelmää koskevaan päätöksentekoon tasavertaisina toimijoina; vuonna 2011 tehtiin päätös, jonka mukaan he käyttävät jatkossa puolta päätöksentekovallasta. Tällä varmistetaan, että järjestelmä hyödyttää juuri niitä ihmisiä, joita sen on tarkoituskin hyödyttää. Järjestelmä on läpinäkyvä; uskomme avoimuuteen, ja kuluttajat saavat helposti tietoa Reilun kaupan järjestelmästä ja siitä, miten tuotteen valitseminen hyödyttää viljelijöitä. Muun muassa takuuhinnat ja Reilun kaupan lisien taso on julkista tietoa.

Reilun kaupan lähtökohtana köyhyyden vähentäminen

Reilu kauppa on lähtökohdiltaan ainutlaatuinen, koska sen tavoitteena on aktiivisesti vähentää köyhyyttä. Kehitysmaiden ihmisten järjestelmästä saamat hyödyt ovat kaiken toimintamme tavoite. 
Tuottajat käyttävät suurta valtaa järjestelmässä, koska uskomme, että he tietävät parhaiten, miten köyhyydestä päästään tehokkaimmin eroon. Köyhyyttä vähentäviä elementtejä Reilun kaupan kriteereissä ovat mm takuuhinta, Reilun kaupan lisä, ennakkorahoitus ja pitkiin kauppasuhteisiin pyrkiminen sekä demokraattinen päätöksenteko tuottajayhteisöjen sisällä. 
Köyhyyden vähentämisen lisäksi olennaista on kehitysmaiden viljelijöiden ja työntekijöiden voimaantuminen, jotta heillä on mahdollisuus päättää itse omasta tulevaisuudestaan.  

Reilun kaupan keskeisiä kriteerejä 

Takuuhinta

Reilun kauppaan kuuluu takuuhinta, joka kattaa kestävän tuotannon kustannukset. Takuuhinta takaa pienviljelijöille tietyn, vakaan hinnan tuotteista. Takuuhinta kattaa kestävän tuotannon kustannukset. Se on viljelijöiden turvaverkko, jonka avulla he selviävät silloin, kun maailmanmarkkinahinnat laskevat tasolle, joka ei takaa toimeentuloa. Mikäli markkinahinnat ovat Reilun kaupan takuuhintaa korkeammat, tulee ostajan maksaa tuottajalle markkinahintaa. Ilman takuuhintaa tuottajat ovat markkinahintojen heilahtelun armoilla ja pahimmillaan joutuvat myymään tuotteensa hinnalla, joka ei kata edes tuotantokustannuksia. 

Fairtrade International (FLO), joka luo Reilun kaupan kriteerit, seuraa tuotteiden hintoja ja tuotantokustannuksia sekä konsultoi kauppaa käyviä tahoja, viljelijöitä ja muita osallisia. Takuuhinnat syntyvät FLO:n tutkimusten ja konsultaatioiden pohjalta, ja niitä tarkistetaan ajoittain. Myös viljelijät ovat mukana päättämässä takuuhinnan tasosta. 

Markkinahinnan ollessa Reilun kaupan takuuhintaa korkeammalla täytyy ostajan maksaa markkinahinnan mukaan. Reilun kaupan takuuhinta on yleensä korkeampi, jos kyseessä on luomutuote. 

Ennakkomaksut 

Reilun kaupan kriteereiden mukaan tuottajille on pyydettäessä maksettava ennakkomaksuna 60 prosenttia kauppahinnasta. Ostajia kannustetaan pitkäaikaisiin kauppasuhteisiin, jotta tuottajat pystyvät ennakoimaan tulojaan ja suunnittelemaan tulevaisuuttaan.

Reilun kaupan lisä

Reilun kaupan tuotteista maksetaan aina myös erillistä Reilun kaupan lisää. Tämä raha on tarkoitettu yhteisölle sosiaalisten ja taloudellisten olojen kehittämiseen. 

Reilun kaupan tuotteiden tuottajat pystyvät luonnollisesti neuvottelemaan korkeammasta laadusta korkeampia hintoja. Pienviljelijät ja suurtiloilla työntekijät päättävät demokraattisesti Reilun kaupan lisän käytöstä. Yleensä Reilun kaupan lisä käytetään koulutukseen ja terveydenhuoltoon, tuotantoa tehostaviin ja laatua parantaviin hankkeisiin sekä raaka-aineen jatkojalostusmahdollisuuksien kehittämiseen.

Julkaisujärjestelmä : Mediasignal Communications