Valikko

Reilun kaupan lisä

Mikä on Reilun kaupan lisä?

Reilun kaupan lisä on erillinen summa, jonka ostaja (usein maastaviejä tai maahantuoja) maksaa Reilun kaupan tuotteesta tuottajaorganisaatiolle, esimerkiksi pienviljelijöiden tuottajaosuuskunnalle. Reilun kaupan lisä on tarkoitettu yhteisön sosiaaliseen tai taloudelliseen kehittämiseen.

Reilun kaupan lisä maksetaan automaattisesti sen hinnan päälle, jota Reilun kaupan tuottajaorganisaatio saa tuotteestaan ?UR" eli tuotteesta riippuen joko Reilun kaupan takuuhinnan tai markkinahinnan lisäksi. Reilun kaupan lisä ei ole asia, josta voi neuvotella ostosopimuksia tehdessä.

Reilun kaupan lisän suuruuden määrittelee Reilun kaupan kansainvälinen yhteistyöjärjestö Fairtrade International, joka luo Reilun kaupan kriteerit. Reilun kaupan lisä on yleensä 5?UR"30 prosenttia Reilun kaupan takuuhinnasta. Se, kuinka paljon tuottajaorganisaatio saa Reilun kaupan lisää, riippuu siitä, kuinka suuren osan tuotteistaan se pystyy myymään Reilun kaupan tuotteena. Vuonna 2014 pientuottajien organisaatiot pystyivät myymään keskimäärin noin 39 prosenttia ja suurtilat noin 22 prosenttia tuotteistaan Reilun kaupan tuotteina. Mitä enemmän tuotteita saadaan myytyä Reilun kaupan tuotteina, sitä enemmän tuottajat saavat Reilun kaupan lisää.

Reilun kaupan lisää maksetaan tietty määrä tietyltä mittayksiköltä, esimerkiksi kilomäärän mukaan. Fairtrade Internationalin verkkosivuilla voi tutustua siihen, kuinka paljon Reilun kaupan lisää maksetaan miltäkin tuotteelta.

Reilun kaupan lisää ei tarvitse käyttää kokonaisuudessaan saman vuoden aikana. Siitä voi säästää osan myös myöhempää käyttöä varten tai suurempia ja kalliimpia projekteja varten.

Mikä on Reilun kaupan lisän tarkoitus?

Reilun kaupan lisä on työkalu yhteisön kehittämiseen. Reilun kaupan lisän avulla tuottajaorganisaatio voi investoida taloudellisiin, sosiaalisiin ja ympäristöhankkeisiin, jotka hyödyttävät organisaatiota, sen jäseniä ja työntekijöitä sekä heidän perheitään ja muita alueella asuvia ihmisiä.

Tuottajaorganisaatio päättää itse, mihin se haluaa käyttää Reilun kaupan lisänä saadut varat, kunhan se käytetään tavalla, joka saa aikaan kehitystä.

Miten organisaatio päättää Reilun kaupan lisän käytöstä?

Reilun kaupan kriteereissä ei vaadita, että Reilun kaupan lisä tulisi käyttää johonkin tiettyyn kohteeseen. Tuottajien itsensä uskotaan tietävän parhaiten, mihin ja miten heidän kannattaa investoida Reilun kaupan lisänä saadut varat.

Reilun kaupan kriteereissä on kuitenkin vaatimuksia, kuinka tuottajaorganisaatiossa tulee tehdä Reilun kaupan lisään liittyvät päätökset. Lisän käytöstä tulee päättää demokraattisesti, läpinäkyvästi ja siten, että organisaation jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa päätöksiin.

Ensimmäisenä vuonna Reilu kauppa -sertifioinnin jälkeen tuottajaorganisaatiossa täytyy tehdä arviointi, mitä tarpeita heidän jäsenillään on ja miten Reilun kaupan tuomat edut voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Tämän prosessin aikana jäsenet saavat tehdä ehdotuksia, mikä olisi heidän mielestään kaikkein hyödyllisin tapa käyttää Reilun kaupan lisänä saadut varat. Ehdotuksia tulee kerätä organisaation jäseniltä mahdollisimman kattavasti.

Jos organisaatiossa on päädytty järjestelmään, jossa valitut henkilöt edustavat jäseniä, tulisi jäseniä itseään kuitenkin kuulla heidän tarpeistaan ja ehdotuksistaan Reilun kaupan lisän käytöstä.

Kun organisaatio alkaa saada Reilun kaupan lisää, sen tulee luoda vuosittainen suunnitelma Reilun kaupan lisän käytöstä. Suunnitelman tulee pohjautua jäsenten tekemiin ehdotuksiin. Tämän jälkeen suunnitelma viedään esitettäväksi yleiskokoukseen.

Miten suunnitelmat Reilun kaupan lisän käytöstä toteutetaan?

Reilun kaupan lisään liittyvät päätökset on tehtävä demokraattisesti, läpinäkyvästi ja siten, että tuottajaorganisaation jäsenet voivat osallistua päätöksentekoon.

Organisaation jäsenillä on oikeus osallistua vähintään kerran vuodessa järjestettävään yleiskokoukseen joko olemalla itse läsnä kokouksessa tai siten, että heidän edustajansa on paikalla. Hallitus esittää yleiskokouksessa vuosittaisen suunnitelman Reilun kaupan lisän käytöstä.

Yleiskokouksessa organisaation jäsenillä on mahdollisuus esittää mielipiteensä suunnitelmasta ja vaikuttaa siihen. Reilun kaupan lisällä toteutettavista projekteista äänestetään, ja jokaisella jäsenellä on yksi ääni.

Kun suunnitelma on hyväksytty yleiskokouksessa, sitä voidaan alkaa toteuttaa. Suunnitelmasta, sen toteuttamisesta, sen parissa työskentelevistä henkilöstöstä ja kirjanpidosta on vastuussa tuottajaorganisaation hallitus. Jotkut tuottajaorganisaatiot perustavat erillisen toimikunnan tai asettavat jonkun tai jotkut henkilöt vastuuseen toteutuksesta ja seurannasta.

Kaikki Reilun kaupan lisään liittyvät päätökset (suunnitelmat, pöytäkirjat, ehdotukset) tulee dokumentoida. Jäsenillä tulee olla pääsy dokumentteihin, ja niiden tulee olla selkeitä ja jäsenten helposti ymmärrettävissä.

Reilun kaupan lisään liittyvät kuitit, laskut ja muut tositteet kuluista tulee dokumentoida asianmukaisesti. Reilun kaupan lisään liittyvä tilitys pidetään erillään, jotta menoja ja tuloja voidaan raportoida mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Usein Reilun kaupan lisille perustetaan erillinen pankkitili tai lisään liittyvä rahaliikenne erotellaan selvästi kirjanpidossa. Jäsenillä on oikeus päästä halutessaan tutustumaan Reilun kaupan lisään liittyvään rahaliikenteeseen.

Tuottajaorganisaation hallituksen tulee raportoida yleiskokouksessa Reilun kaupan lisän siihenastisesta käytöstä ja lisällä rahoitettujen projektien etenemisestä. Tällöin jäsenillä on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä projektien tehokkuudesta ja hyödyllisyydestä.

Reilun kaupan lisillä toteuttavien hankkeiden kirjanpidosta, projektien seurannasta ja niiden hyödyllisyyden ja tehokkuuden arvioinnista vastaa tuottajaorganisaation hallitus. Tulokset dokumentoidaan ja niistä kerrotaan jäsenille esimerkiksi yleiskokouksessa.

Miten Reilun kaupan lisän käytöstä päätetään suurtiloilla?

Suurtiloilla työntekijöiden ja työnantajan edustajat muodostavat yhdessä työryhmän, joka päättää Reilun kaupan lisän käytöstä. Reilun kaupan lisää käytetään suurtilojen työntekijöitä, heidän perheitään ja yhteisöä hyödyttäviin hankkeisiin.

Työntekijöiden edustajat valitaan demokraattisesti. Jokaisen tulee halutessaan voida asettua ehdolle. Työryhmään valittujen työntekijöiden edustajien tulee heijastaa työvoiman rakennetta, mitä tulee esimerkiksi sukupuoleen tai kausityövoimaan.

Työryhmä valmistelee työntekijöiden kanssa neuvoteltuaan vuosittaisen työsuunnitelman Reilun kaupan lisän käytöstä. Suunnitelmassa huomioidaan työvoimaan kuuluvien erillisryhmien, kuten kausityövoiman, tarpeet.

Työryhmä pyrkii yksimielisiin päätöksiin. Työnantajan ja työntekijöiden edustajilla on kaikilla yksi ääni päätöksistä äänestettäessä. Mitään päätöstä ei kuitenkaan tehdä ilman, että se on työntekijöiden edustajien enemmistön kannattama. Työntekijöiden edustajille annetaan työryhmässä etusija päättää Reilun kaupan lisän käytöstä, eivätkä työnantajan edustajat eivät saa estää suunnitelmia, elleivät ne vahingoita yritystä tai ole lainvastaisia.

Suurtilojen työntekijät käyttävät vuosittain Reilun kaupan merkittävän osan koko yhteisöä hyödyttäviin hankkeisiin, mutta myös työntekijöiden uramahdollisuuksien kehittämiseen, terveydenhuoltoon ja koulutukseen.

Kuinka paljon tuottajat saavat Reilun kaupan lisää?

Esimerkiksi vuonna 2014 Reilun kaupan tuottajat saivat yhteensä yli 106 miljoonaa euroa Reilun kaupan lisää, joka oli 12 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2014 pelkästään kahvintuottajat saivat yli 49 miljoonaa euroa ja banaanituottajat 19 miljoonaa euroa. Reilun kaupan lisällä toteutetuista hankkeista hyötyvät usein tuottajayhteisön jäsenten ja heidän perheidensä lisäksi myös muut alueen asukkaat.

Vuonna 2014 pienviljelijöiden tuottajaorganisaatiot ja suurtilojen työntekijäyhteisöt saivat keskimäärin 100 000 euroa Reilun kaupan lisää. Se, kuinka paljon tuottajat saavat Reilun kaupan lisää riippuu siitä, kuinka paljon he saavat myytyä Reilun kaupan tuotteita ja mikä on Fairtrade Internationalin määrittelemän Reilun kaupan lisän suuruus.

Vuonna 2014 Reilun kaupan suurtiloilla Reilun kaupan lisää kertyi työntekijää kohden keskimäärin 86 euroa, mutta esimerkiksi banaaniplantaaseilla lisä oli 892 euroa työntekijää kohti ja kukkatiloilla 121 euroa työntekijää kohden.

Julkaisujärjestelmä : Mediasignal Communications