Reilun kaupan kaupunki tehdään yhdessä

Reilun kaupan kunnissa ja kaupungeissa tehdään yhteistyötä monien eri sidosryhmien kanssa. Vaikuttavinta toiminta on, kun mukaan saadaan edustajia monesta eri sidosryhmästä: kaupungilta, paikallisista yrityksistä sekä vapaaehtoisia aktiivisia kaupunkilaisia.

Yli sata Reilun kaupan kaupunkien edustajaa ympäri maailman kokoontui yhteen Sveitsissä Glarus Nord -nimisessä Reilun kaupan kaupungissa. Siellä järjestettiin 22.-24. syyskuuta kansainvälinen Reilun kaupan kaupunkien konferenssi. Tapahtumassa ideoitiin uutta, jaettiin hyviä esimerkkejä, keskusteltiin yhteisistä haasteista ja pohdittiin ratkaisuja niihin.

Maailmalla on yli 2200 Reilun kaupan kaupunkia. Arvonimen saadakseen kaupunkien valtuustot ovat päättäneet tukea Reilun kaupan kaupunki -hanketta ja alkaa käyttää Reilun kaupan tuotteita. Arvonimen saamiseen on kuntapäättäjien lisäksi tarvittu aina monien eri sidosryhmien toimia ja aktiivisuutta.

Vapaaehtoisten rooli on elintärkeä

Maailman ensimmäinen Reilun kaupan kaupunki Garstang Isossa-Britanniassa sai Reilun kaupan kaupunki -arvonimen vuonna 2000. Suomessa Utajärvellä aktiiviset kuntalaiset aloittivat Reilun kaupan kampanjoinnin vuonna 2004 – jo ennen kuin Reilun kaupan kaupunki -arvonimi oli edes rantautunut Suomeen. Samoin kävi Saksassa, jossa Saarbruckenin kaupungin aktiiviset vapaaehtoiset ottivat yhteyttä Saksan Reilun kaupan toimistoon saadakseen kaupungilleen arvonimen.

Nämä aktiivit kampanjoivat maansa ensimmäisen Reilun kaupan kaupungin puolesta, ja saivat siten aikaan koko maan kattavat kampanjat Reilumpien kaupunkien ja vastuullisten julkisten hankintojen puolesta.

Kaupungeilla on mahdollisuus vaikuttaa muun muassa hankintojen kautta

Kaupungit ja kunnat, valtio ja muut julkiset toimijat ostavat tavaroita ja palveluja vuosittain kymmenillä miljardeilla euroilla. Ghentin kaupungilla Belgiassa on pitkät perinteet Reilun kaupan tukemisessa. Kaupunki sai Reilun kaupan kaupungin arvonimen vuonna 2014.  Ghentin Reilun kaupan strategiassa kaupungin rooli on näyttää esimerkkiä omalla toiminnallaan, tukea vastuullisuuden pioneereja ja edistää kestävää ja eettistä elämäntyyliä kaupungin asukkaille ja vierailijoille. Ghentin kaupungissa luodaan sellaista ilmapiiriä, missä yrittäjät, koulutuslaitokset ja kansalaisyhteiskunnan organisaatiot panostavat Reiluun kauppaan.

Esimerkkiä Ghentin kaupunki näyttää omilla hankinnoillaan. Kaupungin kestävien hankintojen tavoitteena on maksimoida ihmisoikeuksien ja työolojen kunnioittaminen tuotantoketjuissa sekä minimoida ympäristövaikutukset tuotteen elinkaaressa. Vuonna 2014 Reilu kauppa huomioitiin kaupungin työvaatekilpailutuksessa, ja hankintaa edeltävän prosessin tuloksena kaupunki on tuottanut työkalupakin sosiaalisesti vastuullisten työvaatteiden hankinnan tueksi.

Ghentin kaupunki edistää kestävää elämäntyyliä ja tukee vastuullisuuden pioneereja muun muassa järjestämällä vuosittain Fair Fashion -tapahtuman, jonka toteuttamisessa paikallisilla yrityksillä ja vapaaehtoisilla on merkittävä rooli. Tässä kolmepäiväisessä tapahtumassa on työpajoja, muotinäytöksiä, paneelikeskusteluja ja paljon muuta kestävämpään muotiin liittyvää. Tapahtumaan osallistuu yli 4000 kävijää, ja vastuullisten tekstiiliyritysten tukeminen on johtanut esimerkiksi Reilun kaupan tekstiilituotteiden valikoiman laajentumiseen.

Paikalliset yritykset mukaan kampanjaan

Myös Ghanassa Reilun kaupan kaupungissa Bolgatangassa järjestetään vuosittain Reilun kaupan tapahtuma, Fair Trade Festival, missä paikalliset yrittäjät pääsevät esittäytymään ja myymään reilun kaupan tuotteitaan.

Paikalliset vastuullisesti toimivat yritykset on huomioitu innovatiivisella tavalla Japanissa, missä Reilun kaupan kaupunkien Kansain ja Tokion paikallisille yrityksille luotiin vuonna 2020 Fair Trade Coin, Reilun kaupan kolikko. Se on digitalinen valuutta, jolla voi tehdä eettisempiä ostoksia järjestelmässä mukana olevissa kaupoissa ja tapahtumissa.

Reilun kaupan kaupunki on vahvimmillaan ja vaikuttavimmillaan, kun kampanjan toiminnassa on mukana kaupungin edustajat, yritykset ja muut paikalliset organisaatiot sekä vapaaehtoiset aktiiviset kaupunkilaiset. Kannustetaan eri sidosryhmiä mukaan toimintaan, koska kaikkia meitä tarvitaan reilujen kuntien ja kaupunkien toimintaan. Reilun kaupan kaupunki tehdään yhdessä!

Kysy lisää kirjoittajalta:

Jatta Makkula

Kansalaistoiminnan asiantuntija

Kirjoittaja

Jatta Makkula

Kansalaistoiminnan asiantuntija