Valikko

Hyvä tietää kahvista

Maailmassa on yhteensä noin 25 miljoonaa kahvinviljelijää, ja suurin osa kaikesta maailmassa viljellystä kahvista tuotetaan perheviljelmillä. Perheviljelijät ovat kahvikaupassa yleensä erityisen haavoittuvaisessa asemassa, ja vakaan korvauksen saaminen omasta sadosta on viljelijöille tärkeä Reilun kaupan hyöty.

Erityisen tärkeä Reilun kaupan takuuhinta oli vuosina 2001-2002, kun kahvin maailmanmarkkinahinta kävi historiallisen alhaisella tasolla. Kahvin maailmanmarkkinahinnan romahdettua sadat tuhannet viljelijät aina Perun sademetsistä Kilimanjaron rinteille asti joutuivat luopumaan elinkeinostaan. Kriisi oli jälleen yksi osoitus siitä, kuinka haavoittuvassa asemassa kahvinviljelijät ovat epävakailla kansainvälisillä kahvimarkkinoilla.

Pahimman kahvikriisin aikana Reilun kaupan järjestelmän kautta tuottajaorganisaatio saattoi saada kahvistaan jopa lähes kolminkertaista hintaa markkinahintaan verrattuna. Kahvin ailahtelevien maailmanmarkkinoiden ja villisti heilahtelevan hinnan vuoksi Reilun kaupan merkittävimmät vaikutukset kahvinviljelijöiden elämään syntyvät juuri viljelijöille tarjottavan Reilun kaupan takuuhinnan sekä yhteisöä hyödyttävän erillisen Reilun kaupan lisän myötä.

Osuuskunta tuo turvaa

Mahdollisimman suoran kaupan varmistamiseksi viljelijöitä kannustetaan perustamaan osuuskunta tai muu tuottajaorganisaatio, joka käy viljelijöiden puolesta kauppaa kansainvälisten paahtimoiden ja muiden kahviyhtiöiden kanssa. Tuottajaorganisaatio kokoaa yksittäisten viljelijöiden kahvisadon, yleensä myös käsittelee ja varastoi sen ja myy sen jälkeen kahvipavut raakakahvina kahviyrityksille. Tuottajaorganisaation kautta perheviljelijätkin pystyvät käymään kauppaa kansainvälisillä markkinoilla.

Vuonna 2010 kahvin nopea hinnan nousu toi kehitysmaiden viljelijäyhteisölle uusia haasteita. Useat viljelijäyhteisöt olivat ehtineet tehdä pitkäaikaisia sopimuksia yksittäisten viljelijöiden kanssa jo ennen hinnan nousua ja yhteisöt joutuivat kilpailemaan saatavilla olevasta kahvista paikallisten ostajien kanssa, jotka pystyivät tarjoamaan tuottajille korkeampaa hintaa.

Reilun kaupan kansainvälinen järjestö, Fairtrade International huomasi hinnan nousun tuomat haasteet, joiden kanssa useat viljelijäyhteisöt kamppailivat ja otti huhtikuusta 2011 käyttöön uudet kahvinviljelijäyhteisöille suunnatut toimenpiteet. Näihin kuului muun muassa turvaverkon kehittäminen kahvinhinnan äkillisen putoamisen varalta, selkeämmät säännöt sopimuksille, hinnalle ja toimitukselle sekä kahvin takuuhinnan ja Reilun kaupan lisän nostaminen. Puolet Reilun kaupan lisän nostosta korvamerkittiin kahvin tuotannon ja laadun kehittämiselle, jotta viljelijöiden tulojen kasvu voitaisiin turvata pidemmällä tähtäimellä. Uusien toimenpiteiden myötä myös luomulisää nostettiin, sillä tavallisen kahvinhinnan noustessa luomukahvin tuotanto usein laskee, kun harvempi viljelijä etsii luomusta lisäarvoa, vaikka luomukahvin kysyntä onkin jatkuvasti kasvussa.

Takuuhinta on ainutlaatuinen

Reilun kaupan järjestelmä on ainoa eettinen sertifiointijärjestelmä maailmassa, johon kuuluu takuuhinta tuotteesta. Takuuhinnan noston jälkeen ostajan tulee maksaa pestyistä Arabica-kahvipavuista perheviljelijöiden yhteisöille vähintään 1,40 Yhdysvaltain dollaria naulalta (454 g) ja pesemättömistä Arabica-pavuista 1,35 dollaria. Luomukahvista maksetaan luomulisää 0,20 dollaria naulalta. Kaikki tuottajaorganisaatiot voivat pyytää ostajayrityksiltä jopa 60 prosenttia myytävän kahvierän arvosta ennakkorahoituksena.

Takuuhinnan lisäksi kahvista maksetaan Reilun kaupan lisää 0,20 dollaria naulalta (454 g). Lisästä 0,05 dollaria on korvamerkitty tuotannon ja laadun kehittämiselle. Reilun kaupan lisän tarkoituksena on varmistaa, että tuottajaorganisaatiot voivat kehittää jäsentensä työskentely- ja elinolosuhteita sekä monipuolistaa yhteisönsä jäsenten toimeentulomahdollisuuksia.

Reilun kaupan lisillä tuottajaorganisaatiot ovat esimerkiksi rakentaneet kouluja ja sairaaloita, luoneet mikroluotto- tai stipendirahastoja sekä ostaneet kahvin käsittelyyn, varastointiin ja kuljetukseen välineitä ja uusia tiloja.

Reilu kauppa hyödyttää perheitä

Vuonna 2013 Reilun kaupan kahvinviljelijät saivat myytyä noin 142 miljoonaa kiloa Reilun kaupan kahvia. Reilun kaupan kahvin myynnit hyödyttävät suoraan noin 730 000 kahvin perheviljelijää.

Reilun kaupan kahvia tuotetaan perheviljelmillä ainakin Boliviassa, Brasiliassa, Kamerunissa, Kolumbiassa, Kongossa, Costa Ricassa, Dominikaanisessa tasavallassa, Itä-Timorissa, Ecuadorissa, El Salvadorissa, Etiopiassa, Guatemalassa, Haitissa, Hodurasissa, Intiassa, Indonesiassa, Norsunluurannikolla, Keniassa, Laosissa, Meksikossa, Nicaraguassa, Papua Uusi-Guineassa, Perussa, Ruandassa, Tansaniassa, Thaimaassa, Ugandassa ja Sambiassa.

Tutustu Reilun kaupan yleiskriteereihin tai tuotekohtaisiin kriteereihin Reilun kaupan kansainvälisen yhteistyöjärjestön Fairtrade Internationalin internetsivuilla.

Suomeen Reilun kaupan kahvia tulee ainakin Hondurasista, Guatemalasta, Perusta, Tansaniasta, Kolumbiasta, Etiopiasta, Meksikosta, El Salvadorista, Nicaraguasta, Boliviasta, Ecuadorista, Costa Ricasta, Ruandasta, Papua-Uudesta-Guineasta, Brasiliasta ja Indonesiasta. 

Lue lisää

Vinkkejä kahvin maisteluun

Kahvin pitkä historia lyhyesti

Suomalaiset rakastavat kahvia

Julkaisujärjestelmä : Mediasignal Communications