Valikko

Kahvin pitkä historia lyhyesti

Kahvilla on pitkä historia, johon liittyy monenlaisia tarinoita. Erään version mukaan kahvin isä on muuan etiopialainen paimen, joka huomasi vuohiensa virkistyvän syötyään kahvipensaan marjoja.

Kahvin juuret ovat islamilaisessa maailmassa

Juomana kahvi syntyi islamilaisissa maissa, joissa kahvimarjaa ensin pureskeltiin. Juomana kahvi keksittiin 1200-luvulla, kun kahvimarjan sisällä oleva papu ensimmäisen kerran paahdettiin ja sen aromia liuotettiin kuumaan veteen. Kahvin suunnitelmallinen viljely aloitettiin 1400-luvulla Mekassa nykyisen Saudi-Arabian alueella.

Amerikkaan kahvi levisi siirtolaisten mukana 1700-luvulla. Kahvia viljeltiin aluksi Karibian saarilla, sitten Etelä- ja Keski-Amerikan rannikolla ja lopulta myös sisämaassa.

Kahvilaiva tuo kahvin Suomen Turkuun

Ensimmäinen kahvilaiva saapui Suomeen 1720-luvulla, kun turkulaiset porvarit lanseerasivat kahvin valtakunnan ylhäisön pariin. Talonpoikaistaloissa kahvia maisteltiin vasta 1800-luvulta alkaen. Kahvin leviäminen eteni kaupungeista maaseudulle ja Länsi-Suomesta muuhun maahan ja rannikolta kohti sisämaata.

Itä-Suomeen kahvi ehti Viipurin kautta hiukan länsirannikkoa myöhemmin. Kahvia kutsuttiinkin kohviksi venäjän kielestä lainaten.

Koko kansan herkkuna kahvi vakiinnutti asemansa nopeasti 1800-luvun kuluessa. 1850-luvulla savonlinnalainen piirilääkäri arvioi kansan luopuvan ennemmin ruoasta kuin kahvista. 1930-luvulla ensimmäinen ennustajaeukko otti Leppävirralla käyttöön kahvinporot.

Kahvi oli aluksi kallis luksustuote, joka oli varattu juhlapäiviin ja erityisiin hetkiin. 1900-luvulle tultaessa kahvia juotiin kuitenkin jo kolmesti päivässä; päivä alkoi aamukahvilla, työntekoa ryydittivät päiväkahvit ja illallakin nautittiin vielä kupposellinen.

Kahvilakulttuurin ensi askeleet

Eurooppalaiset tutustuivat kahviin Konstantinopolin kahviloissa, ja Euroopassa ensimmäiset kahvit nautittiin todennäköisesti Venetsiassa 1500-luvun lopulla. Kahviin rakastuneet eurooppalaiset alkoivat tuoda kahvia eri reittejä pitkin sekä kasvattaa sitä siirtomaissa. 1700-luvulle tultaessa kahvi oli saanut vakiintuneen aseman rikkaiden ja vaikutusvaltaisten juomana, johon tavallisella kansalla ei vielä kuitenkaan ollut pääsyä.

Kahvilakulttuuri kehittyi 1600- ja 1700 -lukujen aikana. Kahvilat vakiinnuttivat asemansa nopeasti: 1700-luvulla Pariisissa oli 800 kahvilaa, ja vuonna 1843 niitä oli jo 3000.

Kahvilapääkaupunkeja olivat Pariisi ja Wien, joissa kahvilat tarjosivat kuumien juomien lisäksi taide-elämyksiä ja poliittisia keskusteluita. Englantilaiskahviloissa sen sijaan käytiin kauppaa ja solmittiin sopimuksia, mistä syystä kotielämän piiriin kuuluvilta naisilta olikin kahviloihin pääsy kielletty.

Kahvin kuuluisat ystävät

Liekö kahvin energiatasoa nostava ominaisuus syynä siihen, että kahvilla on ollut lukuisia tunnettuja ystäviä vuosien varrella niin taiteen kuin politiikan parissa.

Voltaire nautti päivässä 50 kupillista kahvia, ja Beethoven laski kahvikupilliseen käyttämiensä papujen määrän (60 kappaletta). Myös Goethen kirjoitustyötä kahvi siivitti, ja Napoleon luonnehti suosikkikahvinsa aiheuttavan "nautinnollista kipua". 

Lähteet: Hattie Ellis: Pieni kahvikirja (Gummerus 2006); Kahvikirja (Paulig 1997); Tuija Saarinen: Pannu kuumana. Suomalaisia kahvihetkiä (SKS 2011)

Lue lisää

Suomalaiset rakastavat kahvia - kahvin kulttuurihistoriaa

Näin maistelet kahvia - Höyryääkö kupissa sitruunainen vai mustikkain

Julkaisujärjestelmä : Mediasignal Communications