Valikko

Suomalaiset rakastavat kahvia

Kauas on tultu niistä ajoista, jolloin kahvi oli Suomessa vain harvojen saatavilla oleva luksushyödyke. Nykyisin kahvia juodaan päivittäin miljoonia kupillisia kodeissa ja työpaikoilla, ja kahvikupillinen on tärkeä osa niin arkea kuin juhlaakin.

Suomi on nykyään maailman eniten kahvia juova maa. Kahvia juodaan noin kymmenen kiloa vuodessa henkeä kohti.

Reilun kaupan kahvia on Suomessa ollut tarjolla vuodesta 1999 saakka, ja vuonna 2015 sitä nautittiin jo yli miljoona kiloa. 

Kahvi on osa merkittäviä tapahtumia

Kahvinjuonti on tärkeä osa ohjelmaa erilaisissa juhlissa ja kutsuilla. Menneinä vuosikymmeninä kahvin tarjoaminen on ollut erityisen vieraanvaraisuuden ja jopa vaurauden osoittamista, sillä kahvi oli pitkään Suomessa hyvin kallista.

Kahvinjuonti on ollut erityisesti naisten elämään liittyvä monimutkaisten käytäntöjen ja kirjoittamattomien sääntöjen verkko. Tarjottavaa viime vuosisadan alun kahvikutsuilla on pitänyt olla "sen seitsemää sorttia", ja kahvipöydässä ovat olleet voimassa tarkat kohteliaisuussäännöt. Tärkeä osa kahvikutsujen etikettiä on ollut, että vaikka kutsujen emäntä kehottaa maistamaan kaikkia pöydässä tarjolla olevia leivonnaisia, ei kaikkia kuitenkaan saa maistella - tulisihan tästä muuten sellainen vaikutelma, että emäntä ei ole valmistanut tarpeeksi suurta herkkuvalikoimaa.

Talvi- ja jatkosotien aikana kahvista oli pulaa, ja jouduttiin turvautumaan esimerkiksi voikukista valmistettuun korvikkeeseen. Kahvi oli tällöinkin osa arvokkaita tilaisuuksia, ja oikeasta kahvista keitettyjä lähtökahveja juotiin niiden nuorten miesten kunniaksi, jotka lähtivät rintamalle. 

Kahvi osana täysivaltaista aikuisuutta

Lasten kahvinjuontia on Suomessa rajoitettu jo 1900-luvun alusta alkaen joko siksi, että aavisteltiin sen olevan lapsille epäterveellistä tai siksi, että kallisarvoista ainetta haluttiin säästää aikuisille.

Lapsia pidettiin pois kahvipannulta moninaisin keinoin: heitä houkuteltiin kahvilakkoon pientä palkkiota vastaan tai kannustettiin pidättäytymään kahvinjuonnista esimerkiksi pelottelemalla ihon tummuvan kahvia juodessa. Tyypillistä oli, että nekin lapset, jotka kahvia joivat, saivat juoda sitä keittiöön katetun "lasten pöydän" ääressä, kun aikuiset nauttivat kahvistaan salongin puolella virallisessa kahvipöydässä.

Rippikoulu toimi siirtymäriittinä aikuisuuteen myös kahvinjuonnin osalta. Rippikoulun jälkeen nuori sai nauttia kahvia kuten aikuiset. Suomessa on ollut alueellisia eroja aikuisten kahvinjuontiin oikeuttavassa aikuisuudessa, ja toisaalla aikuisuuden virstanpylväänä on toiminut rippikoulun sijaan esimerkiksi emännän tuominen taloon.

Kahvi siivittää suomalaisten työntekoa

Työpaikoilla kahvi on kuulunut suomalaiseen arkipäivään jo 1800-luvulta alkaen. 1800-luvulla ja vielä 1900-luvun alussa naiset tai lapset toivat kahvia kotoa tehtaassa työskenteleville perheenisille. Kahvia kuljetettiin ennen kahvipullossa töihin, ja kahvia pidettiin lämpimänä villasukan sisällä tai tehtaan koneiden lämmössä.

Nykyisin suomalaistyöpaikoilla kokoonnutaan kahvin äärelle erillisiin kahvihuoneisiin, jotka työnantaja on juuri tätä tarkoitusta varten kalustanut ja varustanut. Esimerkiksi amerikkalaistoimistoissa nämä huoneet ovat tuntemattomia, sillä paikalliseen kahvikulttuuriin kuuluu kahvin juominen omalla työpisteellä.

Lähteet: Hattie Ellis: Pieni kahvikirja (Gummerus 2006); Kahvikirja (Paulig 1997); Tuija Saarinen: Pannu kuumana. Suomalaisia kahvihetkiä (SKS 2011)

Lue lisää

Kahvin pitkä historia lyhyesti

Näin maistelet kahvia - Höyryääkö kupissa sitruunainen vai mustikkainen aromi?

Julkaisujärjestelmä : Mediasignal Communications