Valikko

Taustatietoa vaniljasta

Kaupallisesti viljeltyä vaniljaa kasvatetaan lähinnä pienviljelmillä muiden ruokakasvien, kahvin tai hedelmien kanssa. Vaniljaköynnökset kasvavat hyvin varjoa tarjoavien kahvipensaiden tai hedelmäkasvien yhteydessä.

Vaniljaköynnöksen viljely vaatii paljon työvoimaa. Ensimmäinen sato saadaan kolmen vuoden kuluttua istutuksesta, ja noin kahden vuoden kuluttua tästä satoon saadaan kypsä vaniljan maku. Yksi kypsä, 3 - 4 vuotta vanha kasvi voi tuottaa 80-100 papua vuodessa (paino n. 2 kiloa) ja hyvin hoidettuna köynnöksistä saadaan satoa jopa kuuden vuoden ajan.

Yhden vaniljakilon valmistamiseksi tarvitaan 5 kiloa vihreitä vaniljapapuja. Näin siis esimerkiksi Ugandassa tarvitaan 50 kiloa vihreitä papuja 10 vaniljakilon valmistamiseksi. Tämä 50 kilon sato saadaan yli sadasta vaniljaköynnöksestä, jotka kasvavat 0,2 hehtaarin alueella.

Vaniljan sadonkorjuuta seuraavat työvaiheet vaativat erityistä ammattiosaamista ja laitteistoa, joten sen tekevät yleensä vaniljan käsittelyyn erikoistuneet valmistajat, jotka ostavat vihreät vaniljapavut viljelijöitä.

Vastauksena kasvaneeseen kysyntään vihreiden vaniljapapujen tuotanto on kasvanut nopeasti viimeisten vuosien aikana.

Madagaskar on ylivoimaisesti suurin tuottajamaa, toiseksi suurin Indonesia ja kolmantena Komorit. Epävarmuus sadosta tekee vaniljamarkkinoista epävakaita ja huhuille alttiita. Esimerkiksi vuonna 2003 puhtaan vaniljan hinnat kohosivat huippulukemiin: 300 dollaria/kg. Kaksi vuotta myöhemmin vuonna 2005 hinnat romahtivat alle 50 dollariin kilolta.

Vaniljan hinnan nousuun vaikuttavat esimerkiksi poliittiset epävakaudet tärkeissä tuottajamaissa (esim. Madagaskarissa vuonna 2003), kysynnän kasvu ja edellisvuoden huonot sadot. Korkea hinta houkuttelee uusiaviljelijöitä viljelemään vaniljaköynnöstä. Näin kävi myös vuoden 2003 jälkeen esimerkiksi Kolumbiassa, Costa Ricassa ja Papua Uusi-Guineassa.

Vaniljan kysyntä lähti kuitenkin laskuun kun halvempaa synteettistä vaniljaa tuli markkinoille ja tuotanto pääsi taas jaloilleen Madagaskarilla. Tämä romahdutti hinnat vuonna 2005, mikä vaikutti dramaattisesti esimerkiksi Komoreihin, jonka viennistä yli 50 prosenttia on vaniljaa.

Reilun kaupan hyödyt

Reilun kaupan takuuhinta takaa viljelijöille hinnan, joka kattaa tuotannon kustannukset ja tuo varmuutta epävarmoina aikoina. Erikseen maksettavaa Reilun kaupan lisää osuuskunnat käyttävät koko yhteisön hyväksi esimerkiksi terveyspalveluiden parantamiseen.

Tutustu Reilun kaupan yleiskriteereihin tai tuotekohtaisiin kriteereihin Reilun kaupan kansainvälisen yhteistyöjärjestön Fairtrade Internationalin internetsivuilla.

Julkaisujärjestelmä : Mediasignal Communications