Valikko

Missä mennään?

Suomalaisten julkisten hankintojen vastuullisuudesta on keskusteltu vilkkaasti yli vuosikymmen. Finnwatch-verkoston ensimmäinen raportti julkisista hankinnoista kertoi helmikuussa 2007, että suomalaiskatujen kivet louhitaan usein nälkäpalkoilla Kiinassa.

Motivan hankintapalvelu on auttanut julkisia hankkijoita ympäristökestävyyteen ja kasvavassa määrin myös sosiaaliseen kestävyyteen liittyvien kysymysten ratkaisemisessa vuodesta 2008 (www.motivanhankintapalvelu.fi).

Teema on työ- ja elinkeinoministeriön yritysvastuutoiminnan kärjessä (www.tem.fi). Julkisten hankintojen neuvontayksikkö palvelee hankintayksiköitä lainsäädännön soveltamisessa, myös vastuullisuuskysymysten osalta (www.hankinnat.fi).

Kansainvälinen keskustelu alkoi vielä aiemmin. Jo vuonna 1992 julkisten hankkijoiden valtaa korostettiin YK:n kehityskonferenssissa Rio de Janeirossa. Myös vuosille 2015–2030 sovituissa YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa nähdään, että julkiset hankinnat voivat ohjata tuotantoja kulutustapoja vastuullisempaan suuntaan (ks tavoite 12).

Edelläkävijöinä Vantaa, Turku, Tampere, Helsinki, Hansel, Espoo, Alko…

Ympäristökriteerien käyttö onkin suomalaisissa julkisissa hankinnoissa jo arkipäivää. Esimerkiksi energiatehokkuuteen, haitallisiin kemikaaleihin ja päästöihin liittyvät kriteerit yleistyvät.

Työ- ja ihmisoikeuksiin liittyvien sosiaalisten kriteerien käyttö on harvinaisempaa[1], mutta useat suomalaiset hankintayksiköt ovat kokeilleet niitäkin. Kehitysmaahankinnoissa Reilu kauppa -sertifioitujen elintarvikkeiden hankinta on yleisin ensiaskel. Jokunen suomalaiskaupunki esimerkiksi hankkii kaiken kahvinsa reiluna. Reilun kaupan kahvia löytyy nykyään joka makuun – 150 laatua.

Sosiaalisten kriteerien käyttöä on kokeiltu tai kokeillaan parhaillaan myös elektroniikan, työpaitojen, pyyhkeiden, katukivien, huonekalujen ja sairaalahanskojen hankinnoissa. Tässä kampanjassa dokumentoimme ja kerromme näistä kokeiluista muillekin julkisille hankkijoille.

Kerro meille lisää hyviä esimerkkejä, jotta voimme välittää niitä eteenpäin!

Uusi hankintalaki kannustaa vastuullisuuteen

Vuoden 2017 alussa voimaan astuneen hankintalain (1397/2016) myötä hankinnoilla on entistä helpompaa edistää ihmisarvoista työtä, ympäristöystävällistä tuotantoa, hyvinvointia ja yhteiskunnallista vakautta.

Laki kannustaa käyttämään tarjousten vertailuperusteena hinta-laatusuhdetta ja täsmentää, että tuotteen sosiaaliset, yhteiskunnalliset ja ympäristöominaisuudet ovat laatuominaisuuksia. Toisin sanoen julkiset hankintayksiköt saavat valita ihmisten ja ympäristön kannalta vastuullisesti tuotettuja tuotteita.


Julkaisujärjestelmä : Mediasignal Communications